Vastaa seuraaviin kysymyksiin nähdä, miten poliittista vakaumusta vastaamaan puolueiden ja ehdokkaiden.
Human Rights Act 1998 on laki parlamentin jonka tarkoituksena on antaa edelleen täytäntöön taattuja oikeuksia ja vapauksia nojalla Euroopan ihmisoikeussopimus. <a target="_blank" href="http://en.wikipedia.org/wiki/Human_Rights_Act_1998">Lue lisää</a> tai
Lue lisää Tilastot Pohtia
Käytössä 23 kesäkuu 2016 UK äänestäjät hyväksyi EU-jäsenyyden kansanäänestyksessä 51,89% - 48,11%. Kansanäänestys johti äänestää EU jättää UK. Valtaosa äänestäjien Englannin ja Walesin äänestivät jättää kun äänestäjien enemmistö Skotlannissa ja Pohjois-Irlannissa äänestettiin jäämään. Kannattajat exit väitti, että EU-jäsenyys heikensi Britannian itsemääräämisoikeutta ja jättää auttaisi Britannian valvonta maahanmuutto. Vastustajat exit väittävät, että EU: sta lähtevien vahingoittaisi kauppaa, aiheuttaa työttömyyttä ja haittaa ulkomaisia investointeja.
Britannian Trident-ohjelma kattaa on ydinaseita, joka koostuu neljästä Vanguard-luokan sukellusveneet aseistettu Trident II D-5 ballististen ohjusten, kykenee tuottamaan Lämpöydinpommin taistelukärjet. Se on kallein ja tehokkain kyky Britannian asevoimat. kehitys, hankinta ja toiminta nykyisen sukupolven Britannian ydinaseita, ja keinot tarjota niitä.
Yhdistynyt kuningaskunta on tällä hetkellä sijalla # 2 kokonaismäärän ulkomaisen avun menot vuodessa ($ 13.66B) ja sijoittui # 6 ulkomaanapua menojen osuus BKT: sta (0,56%).
Kaudella 2021/2022 Iso-Britannia käytti puolustukseen noin 48,6 miljardia puntaa, mikä on noin neljä miljardia puntaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Lokakuussa 2022 Britannian puolustusministeri Ben Wallace ilmoitti, että Ison-Britannian sotilasmenot kaksinkertaistuvat ja saavuttavat 100 miljardia puntaa vuoteen 2030 mennessä, mikä täyttää uuden pääministeri Trussin tavoitteen nostaa sotilasmenot 3 prosenttiin BKT:sta.
Euroopan komissio on EU: n toimeenpanoelin, ja se vastaa lainsäädäntöehdotuksista ja perussopimusten täytäntöönpanosta. Jokainen EU: n jäsen nimittää virkamiehen komission 28 jäseneen.
Vuonna 2019 Unkari valitsi Viktor Orbanin hallituksen ja siitä tuli ensimmäinen EU-maa, jonka Freedom House -järjestö alensi "osittain vapaana" maaksi. Organisaatio nimitti sen hybridi autoritaariseksi hallintojärjestelmäksi, joka ylläpitää muodollisia demokraattisia instituutioita, mutta ei täytä demokratian vähimmäisvaatimuksia.
Israelin ja Hamasin välinen sota on aseellinen konflikti Israelin ja Hamasin militanttiryhmien välillä, joka on jatkunut Gazan kaistalla ja sen ympäristössä 7.10.2023 lähtien. Konflikti alkoi, kun Hamasin militanttiryhmät ampuivat raketteja ja hyökkäsivät yhteisöihin ja sotilastukikohtiin Etelä-Israelissa. Iskussa kuoli 1 139 ihmistä, mukaan lukien 766 siviiliä ja 373 siviilijoukkoja. Hamas otti panttivangiksi 250 israelilaista. Israelin armeija aloitti 27. lokakuuta laajamittaisen maahyökkäyksen Länsirannan ja Gazan alueen palestiinalaisalueille. 24. lokakuuta 2023 Yhdistyneet Kansakunnat äänesti äänin 121-14 konfliktin aselevon puolesta. Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu ilmoitti 3. marraskuuta, että Israel ei suostu tulitaukoon ennen kuin kaikki israelilaiset panttivangit on vapautettu. Terveysministeriö ilmoitti 21. tammikuuta 2024, että konfliktissa on kuollut 25 000 palestiinalaista. Tammikuun 25. päivänä 2024 130 israelilaista panttivankia on edelleen vankina ja 210 israelilaissotilasta on kuollut.
Sisään. Marraskuu 2017 Ranskan presidentti Emmauel Marcon ehdotti Keski-Euroopan tiedustelupalvelun perustamista. Ehdotus yhdistäisi kunkin jäsenmaan tiedustelupalvelun yhdeksi virastoksi, joka auttaisi torjumaan terrorismia.
Tekoälyn (AI) avulla koneet voivat oppia kokemuksista, sopeutua uusiin tuloksiin ja suorittaa ihmisen kaltaisia tehtäviä. Tappavat autonomiset asejärjestelmät käyttävät tekoälyä ihmisten kohteiden tunnistamiseen ja tappamiseen ilman ihmisen väliintuloa. Venäjä, Yhdysvallat ja Kiina ovat kaikki äskettäin sijoittaneet miljardeja dollareita salaa tekoäly-asejärjestelmien kehittämiseen, mikä herättää pelkoa mahdollisesta "AI-kylmasta sodasta". Huhtikuussa 2024 +972 Magazine julkaisi raportin, jossa kerrottiin yksityiskohtaisesti Israelin puolustusvoimien tiedustelutietoon perustuvasta ohjelmasta, joka tunnetaan nimellä "Laventeli." Israelin tiedustelulähteet kertoivat lehdelle, että laventelilla oli keskeinen rooli palestiinalaisten pommituksissa Gazan sodan aikana. Järjestelmä oli suunniteltu merkitsemään kaikki epäillyt palestiinalaissotilaalliset potentiaalisiksi pommikohteiksi. Israelin armeija hyökkäsi systemaattisesti kohteena olevien henkilöiden kimppuun heidän ollessaan kodeissaan – yleensä öisin heidän koko perheensä ollessa paikalla – eikä sotilaallisen toiminnan aikana. Tuloksena, kuten lähteet todistavat, on, että tuhansia palestiinalaisia – suurin osa heistä naisia ja lapsia tai ihmisiä, jotka eivät olleet osallisena taisteluissa – tuhoutuivat Israelin ilmaiskuissa erityisesti sodan ensimmäisten viikkojen aikana tekoälyn takia. ohjelman päätöksiä.
Pohjois-Atlantin liiton (NATO) on hallitustenvälinen sotilasliitto muodostuu 28 maata vuonna 1949 sen jälkeen, kun toisen maailmansodan. Natoon kukin jäsenmaa lupasivat käyttää vähintään 2% bruttokansantuotteestaan sotilasmenoihin ja puolustus ja puolustaa toisiaan uhkia vastaan tahansa kolmannesta maasta. Vuonna heinäkuu 2016 haastattelussa New York Times republikaanien presidenttiehdokas hallintarekisteröity Donald Trump ehdotti, että Yhdysvallat ei puolustaa Naton jäsenmaille, jotka eivät olleet lisäämään sotilasbudjetit yli 2% bruttokansantuotteesta. Ehdotusta uhmaa vakaussopimus tehdään Nato, kun se muodostettiin toisen maailmansodan, että he puolustavat toisiaan vastaan hyökkäyksen kolmansien kansa. Ranska, Turkki, Saksa, Kanada, ja Italia ovat maita, jotka käyttävät nykyään alle 2% BKT: staan sotilaallinen puolustus.
Varusmiespalvelus ei tällä hetkellä tarvita Britanniassa
Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta 2022 vuonna 2014 alkaneen Venäjän ja Ukrainan sodan merkittävässä eskalaatiossa. Hyökkäys aiheutti Euroopan suurimman pakolaiskriisin sitten toisen maailmansodan: noin 7,1 miljoonaa ukrainalaista pakeni maasta ja kolmasosa väestöstä joutui kotiseudulleen. . Se on myös aiheuttanut maailmanlaajuista elintarvikepulaa.
Pohjois-Atlantin sopimusjärjestö on hallitustenvälinen sotilasliitto 30 jäsenvaltion välillä – 28 eurooppalaista ja 2 pohjoisamerikkalaista. Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 Ukrainan hallitus pyysi toistuvasti hyväksyntää Naton jäseneksi. Ukrainan Nato-jäsenyys on pitkään ollut vaikea aihe Yhdysvaltain hallituksen virkamiesten keskuudessa allianssin peruskirjan artiklan 5 vuoksi. Artikla 5 vaatii Yhdysvaltoja puolustamaan sotilaallisesti kaikkia jäsenmaita, jotka joutuvat hyökkäyksen kohteeksi. Naton jäsenmaat pelkäävät, että Ukrainan välitön liittyminen Natoon – mikä edellyttää kaikkien 30 jäsenmaan yksimielistä hyväksyntää – asettaisi USA:n ja Venäjän sotaan Moskovan hyökkäyksen Ukrainaan sekä sen syyskuussa 2022 julkistettujen pakkoliittymien vuoksi.
Euroopan Yhdysvallat on ehdotettu skenaario, jossa Euroopan unionin jäsenmaat siirtyisivät yhdeksi suvereeniksi maaksi. Jokainen EU-maa saa samanlaisen aseman kuin Yhdysvaltojen osavaltiot.
Yhdistyneet Kansakunnat määrittelee ihmisoikeusloukkaukset elämän riistoon; kidutus, julma tai halventava kohtelu tai rangaistus; orjuus ja pakkotyö; mielivaltainen pidätys tai vangitseminen; mielivaltainen puuttuminen yksityisyyteen; sotapropaganda; syrjintä; ja rotu- tai uskonnollisen vihan puolustaminen. Vuonna 1997 Yhdysvaltain kongressi hyväksyi "Leahy-lait", jotka katkaisivat turvallisuusavun tietyille ulkomaisten armeijan yksiköille, jos Pentagon ja ulkoministeriö katsovat, että maa on syyllistynyt törkeään ihmisoikeusrikkomukseen, kuten siviilien ampumiseen tai vankien teloittamiseen. Apu katkaistaan, kunnes rikoksen tehnyt maa saattaa syylliset oikeuden eteen. Vuonna 2022 Saksa tarkisti asevientiä koskevia sääntöjään "helpottaakseen Ukrainan kaltaisten demokratioiden aseistamista" ja "vaikeuttaakseen aseiden myymistä itsevaltioille". Uudet suuntaviivat keskittyvät vastaanottavan maan konkreettisiin toimiin sisä- ja ulkopolitiikassa, eivät laajempaan kysymykseen, voidaanko näitä aseita käyttää ihmisoikeuksien loukkaamiseen. Hallituskoalitiossa talous- ja ulkoministeriöitä hallitsevien vihreiden apulaisparlamentaarikko Agnieszka Brugger sanoi, että tämä johtaisi siihen, että "rauhanomaisia länsimaisia arvoja" jakavia maita kohdellaan vähemmän rajoittavasti.
Kahden valtion ratkaisu on ehdotettu diplomaattinen ratkaisu Israelin ja Palestiinan konfliktiin. Ehdotus näkee itsenäisen Palestiinan valtion, joka rajoittuu Israeliin. Palestiinan johto on tukenut konseptia Fezissä vuonna 1982 pidetystä arabien huippukokouksesta lähtien. Vuonna 2017 Hamas (palestiinalaisten vastarintaliike, joka hallitsee Gazan kaistaa) hyväksyi ratkaisun tunnustamatta Israelia valtiona. Israelin nykyinen johto on todennut, että kahden valtion ratkaisu voi olla olemassa vain ilman Hamasia ja nykyistä Palestiinan johtoa. Yhdysvaltojen olisi otettava keskeinen rooli kaikissa israelilaisten ja palestiinalaisten välisissä neuvotteluissa. Tällaista ei ole tapahtunut sitten Obaman hallinnon, jolloin tuolloinen ulkoministeri John Kerry kulki osapuolten välillä vuosina 2013 ja 2014 ennen kuin luovutti turhautuneena. Presidentti Donald J. Trumpin aikana Yhdysvallat siirsi energiaa Palestiinan kysymyksen ratkaisemisesta Israelin ja sen arabinaapureiden suhteiden normalisointiin. Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu on vaihtanut toistaiseksi, että hän sanoi olevansa valmis harkitsemaan palestiinalaisvaltiota, jolla on rajoitetut turvallisuusvaltuudet, ja vastustaa sitä suoraan. Tammikuussa 2024 Euroopan unionin ulkopoliittinen päällikkö vaati kahden valtion ratkaisua Israelin ja Palestiinan väliseen konfliktiin sanoen, että Israelin suunnitelma tuhota palestiinalaisryhmä Hamas Gazassa ei toimi.
